Voiko olla

Milloin alkuoletukset syntyvät? Ensimmäisistä kokemuksista maailmassa? Perittyinä? Alkuoletukset määrittävät analyyttisen ihmisen kykyä kuulla toista ihmistä. Kykyä oppia uutta. Ne rajaavat ihmisen mahdollisuutta nähdä maailma kokonaisena.

Luetpa mitä tahansa tekstiä, on kirjoituksen taustalla aina alkuoletus. Mainostekstistä väitöskirjaan. Mutta se on myös puheitten takana. Sen mitä viranomainen sanoo sinulle, myöskin läheisimmän ihmisesi puheessa ja varsinkin hänen puheessaan. Alkuoletusta ei selitetä vaikka esitettävä asia tukeutuukin siihen. Läheisen ihmisen alkuoletuksena usein on jokin luonteenpiirre tai tapa toisessa, mahdollisesti tämän läheisen yleinen oma asennoitumisensa toiseen sukupuoleen.

Asia myöskin muotoillaan sellaiseksi, jossa sen arvellaan menevän "perille" ja siinä muodossa jolla arvellaan päästävän haluttuun lopputulokseen. Lopputulokseen joka ei välttämättä ole viisas tai elämää edistävä vaan vain haluttu.

Entä millä hetkellä ja mistä syntyy kollektiivinen harha? Kun saa rajoitetusti tietoa, on oman näkemyksen muodostaminen hankalaa. On kuitenkin hölmöä luottaa yksistään julkaistuun sanaan. Mitä maailma ja kokemus kertoo on hyvä ottaa arvioinnissaan huomioon ja ottaa vielä asiasta selkoa mahdollisimman laajasti ennen oman mielipiteensä luomista.

Yleinen harha on, ettei yksittäisen ihmisen tiedoilla ole merkitystä. Tänä päivänä kun urkinta ja vakoilu on yleistä puhumattakaan tilastoinneista ja tarkkailusta. Juuri yksittäisten ihmisten tekemisistä tehdään tilastot joiden pohjalta luodaan markkinat, tarjonta ja se mikä jätetään tarjoamatta, luodaan strategiat siitä millä lailla ohjaillaan ihmisten käyttäytymistä, ostohaluja ja mielipiteitä.

Mikäli kuitenkin ajattelet itsenäisesti ja teet päätökset itse, silti olet tarjonnan armoilla. Suomalainen, metsäläinen, naurahtaa pärjäävänsä luonnon antimilla, jos meno yltyy hurjaksi. Ilmoilla on jo merkkejä, että tällaista omatoimisuutta ei suvaita vaan sitä yritetään suitsia tekemällä siitä laitonta. Raakamaito viimeisimpänä esimerkkinä. Raakamaitoa ei saa myydä suoraan kuluttajalle, sen vaarallisuuden vuoksi. Yksilönvapaus kun on vaarallista elintarvike- ja lääketeollisuudelle, se myös opettaa ihmistä kantamaan vastuun itse eikä tukeutumaan yhteiskunnan tarjoamaan viisauteen.

Kuoleminen

Sain olla mukana pitkäaikaisen eläinystäväni kuolemassa. Ehdin pohtia monia asioita valvoessani pari vuorokautta kissani rinnalla lievittäen mahdollisuuksieni mukaan sen vointia. Mitä on inhimillisyys kuolemassa? Mitä se on ihmisen kuolemassa? Entä eläimen kuolemassa?

Lemmikkini oli elänyt 15 vuotta perheen jäsenenä, persoonana, mutta myös eläimenä, jonka ominaisuuksia ei ihmistetty; se ei syönyt samasta pöydästä eikä sille hankittu vaatteita tai erityisiä ruusukkeita.Se sai olla eläin, joka tarvitsee ihmistä.

Sanotaan olevan inhimillistä tappaa kärsivä eläin, inhimillistä ei kuitenkaan ole tappaa kärsivä ihminen. Valitsin olla lemmikkini rinnalla loppuun asti. En pyrkinyt lisäämään sen elinaikaa vaan kunnioitin sen vaistoja. Se lopetti syömisen muutama päivä ennen kuolemaa, juomisen pari päivää. Kostutin sen suuta loppuun asti vedellä.Kipuja lievitin homeopatialla. Muuten vain olin läsnä kosketuksella, puheella, hiljaisuudella. Kissamme halusi seuraa loppuun asti, se rauhoittui puheesta sekä kosketuksesta ja vaipui uneen.

Kuoleminen on prosessi, se on maailmasta luopumista. Se kuuluu elämään yhtä tärkeänä osana kuin syntymä ja koko elämän jatkuva muutos. Tänä päivänä kuolema on esineellistetty, sitä käytetään mainonnassa, politiikassa ja viihdeteollisuudessa. Pelko on suuri vaikuttaja, jota käytetään hyväksi ihmisen ohjailussa ja mammonan hankinnassa.

En kokenut missään vaiheessa pelkoa noina päivinä. Kävin läpi omaa luopumistani ja vain olin läsnä hetki hetkeltä. Koin saavani kissaltani enemmän kuin sille annoin, kuten oli ollut koko sen elämän ajan.

Myöskin kipu kuuluu luopumiseen. Kehon kipu jossain määrin, mutta henkinen ja sielullinen kipu myöskin. Kipu joka juurii kuolevan irti maailmallisesta. Kipu jota rinnalla kulkija tuntee kuolevan vuoksi.

Hautasimme sen varjoliljojen alle. Hautaaminen on osa surutyötä. Suru työstää ihmistä myöskin eläinystävän kuoltua. Se avaa suuren haavan auki maailmalle: aistit terävöityvät, aikakäsitys muuttuu. Suru tulee aaltoina raspaten sisältä särmiä ja särkien illuusioita. Vähitellen myrsky laantuu ja kiitollisuus sekä ikävä astuvat voimallisemmin esille. Ikävä, johon kuuluu kiitollisuus siitä mitä on saanut ystävänsä kanssa kokea.

Kokeita ja selityksiä

Olin alkuvuodesta mukana homeopaattisen lääkkeen lääkekokeessa. Koe suoritettiin kaksoissokko-tutkimuksena, jossa oli plasebo-ryhmä sekä koodatut annokset, joista vain kokeen johtaja tiesi missä on homeopaattista lääkettä ja missä potenssissa. Yhteyshenkilöt ja koehenkilöt olivat täysin tietämättömiä siitä saivatko he plaseboa vai oikeaa lääkettä ja mistä tehtyä, jos se oli oikeaa lääkettä.

Kokeen aikana minulla oli monenlaisia oireita, mm. mustui lyhyessä ajassa hampaat. Mielenkiintoisena anekdoottina näistä mustuneista hampaista oli se, että tapasin viime viikonloppuna tyttäreni, joka huomasi edelleen mustat hampaani. Hän kertoi omien hampaidensa mustuneen juuri samalla lailla kun hänelle tehtiin magneettikuvaus jalkateränsä vammasta. Hän kävi hampaidensa mustumisesta lääkärissä, joka totesi sen tulleen teen juonnista..

Itse en hampaiden mustumisen aikoihin altistunut kuin kännykän säteilylle, missään lääketieteellisissä kuvauksissa en käynyt. Kokeen jälkeen olen päivittäin pessyt hampaitani ruokasoodalla ja hampaitteni väri on pikkuhiljaa muuttumassa normaaliksi.

Lääkeainekoe on ohi ja vahvasti jo tässä vaiheessa kun kaikki oireet on kerätty koehenkilöiltä vaikuttaa siltä, että se on hyvä homeopaattinen lääke mm. säteilysairauksiin...

Persoonaltaan häiriintynyt 3.

Ihmisyyden tärkeänä pohjana on moraalikäsitys ja myötätunto, ymmärrys siitä miltä toisesta tuntuu. Nämä molemmat asiat kehittyvät hyvin varhaisessa vaiheessa lapsuutta. Kehittyäkseen nämä ihmisyyden piirteet tarvitsevat aikuisen tukea, turvaa, ravintoa sekä opetusta kuten kaikki ihmisen olemuksessa olevat asiat.
Mikäli moraalikäsitys vääristyy, puuttuu ihmiseltä syyllisyydentunto. Hän tietää mikä on oikein ja väärin mutta tiedosta puuttuu tunne, ihmisyyden viisaus, inhimillisyys.

Ajattelukyky, järki kehittyvät kuten tasapainoisen lapsuuden saaneillakin. Puutteellisten osien kehittymättömyys näkyy vain tietyissä tilanteissa: kun yksilön halut tai pelot ovat ristiriidassa ympäristön odotusten kanssa. Häiriintyneellä tunne on vallassa ilman tunnistamista. Hän projisoi sen muihin. Syyttää muiden haluavan tai pelkäävän.

Kun vanhemmat eivät kykene olemaan lapselleen läsnä, peilaamaan tälle sitä mitä oikeasti näkyy lapsessa, vääristyy lapsen kuva itsestään. Tähän nähdyksi tulemattomuuteen liittyy myös häpeä omasta olemassaolosta. Tätä häpeää häiriintynyt karttelee monenlaisilla käytöstavoilla: kerjäämällä, näyttelemällä, vihamielisyydellä..Ja jatkuvalla ihailluksi tulemisen tarpeella. Tätä ihailua toteuttaa "hovi", jonka häiriintynyt kerää ympärilleen ostamalla, lipevyydellä, mielistelyllä, näyttelemällä ystävää.

Pelkoaan häiriintynyt hillitsee hallitsemisella. Hän päättää asioista, manipuloi, valehtelee. Lapsen on saatava tehdä juuri mielihalunsa mukaan. Vanhetessaan häiriintynyt lapsi oppii enemmän tai vähemmän hallitsemaan mielihalujaan. Mutta aikuisenakin häiriintyneen on alistettava tavalla tai toisella toista ihmistä, hallittava tätä.

Myytti vanhenemisesta

Olen vuosikymmeniä ihmetellyt viestintävälineiden antamaa kuvaa vanhenemisen kiroista sekä nuoruuden ihannoimisesta. Itse olen odotellut aikaa, jolloin olisin oppinut laajasti asioita ymmärrystäni suuresti kehittääkseni. Puolisen vuosisataa olen elänyt, ja vähitellen elämääni on tullut tunne harmoniasta ja sisäisestä rauhasta.

En ole tehnyt uutta keksintöä, sillä vuosisatoja on kunnioitettu vanhenemista ja arvostettu iäkkäitä monissa kulttuureissa ja henkisissä piireissä. Älykkyyden ja tieteen ihannointi on aika uutta ihmiskunnan historiassa.
Uusi uskonto ja epäjumalan, tieteen, palvonta on luonut paljon murhetta sekä tuhoa.

Nyt tutkijoille on tullut suurena yllätyksenä se että vanhemmat ihmiset nauttivat elämästään. Jessus...

http://ucsdnews.ucsd.edu/pressrelease/paradox_of_aging_the_older_we_get_the_better_we_feel

Persoonaltaan häiriintynyt 2.

He ovat uskomattoman taitavia satumaan luojia ja tuohon maahan muita alamaisiksi kutsumaan. Yhdessä muuta maailmaa vastaan; vain me, valitut, ymmärrämme ja osaamme nämä jutut. Puheillaan he sulkevat alaisilta silmät prinsessan uneen, uneen josta ei halua herätä ja todellisuutta ympärillään havaita. Itse persoonaltaan häiriintynyt haluaa kärpän nahkaviitassaan yksin keikaroida. Eipä muilla olekaan yhtä hyviä taitoja hallinnoida.

Vaan auta armias mikäli raotat hänen viittaansa ja oikeaa nahkaansa kellekään vilautat! Seurauksena on eristäminen, sinut mustaksi maalaaminen ja valtakunnasta karkoitus. Mikäli olet uskonut panettelujaan ja jäät linnoitusta katselemaan pian et itsekään itseäsi metsän varjoista erota...Vaan kun vielä muutaman askeleen peräännyt ja tarkemmin jättämääsi tarkastelet, illuusioksi kaikki havaitset.

Vihasta

Viha on tärkeimpiä elämää säilyttäviä tunteitamme. Se on se tunne, joka saa ihmisen toimimaan silloin kun hän kohtaa vääryyttä.
Se on myös tunne joka jäädessään ihmisen käyttövoimaksi muuttuu moneen muotoon ja muuttaa ihmisen ajatusmaailmaa. Se piiloutuu syvälle, josta sitä on vaikea nähdä ja poistaa. Vähitellen ihminen kovettuu, kangistuu toiminnassaan tiettyihin tapoihin. Kovettumisen jatkuessa ihminen alkaa puolustelemaan tekojaan ja ajatuksiaan kuvitellen niitä aidoksi olemiseksi. Näitä elämää säilyttävästä tunteesta syntyneitä...